Tuesday, November 29, 2016

Christmas is coming...


Oon ihan poikki. Sunnuntaina oli ratsastustunti ja mun reidet huutaa hallelujaa, ettei kävelykään luonnistu kunnolla. Tallille pyöräilystä lumituiskussa ja pakkasessa taisi myös flunssakin iskeä. Olo on aika voimaton, mutta ratsastelu oli todellakin kaiken tän kärsimyksen arvoista! Pääsin kokeilemaan laukkaakin ihanalla suomenhevosella. Silloin lapsena en juurikaan laukannut kuin poneilla, joten vauhti oli huomattavan erilaista tällä kertaa :D Mulla on vielä paljon opittavaa ja mieliinmuisteltavaa ratsastuksesta, mutta onneks oon löytäny tämän ihanan harrastuksen uudelleen.

En oo nyt ollu koulussa tän flunssan takia, joten tänään ajattelin tappaa aikaani laittautumalla. Oon niin kyllästyny kulkemaan pelkkä aamutakki ja villasukat yllä kotona. Kukkakuvioisen vintagepuseron ostin viime kuun puolella Facebookin vintagekirppikseltä. Tajusin, etten ole marraskuun puolella ostanut yhtään vaatekappaletta! Jos nyt ei lasketa mukaan ratsastuskamppeita. Oon aika ylpeä itsestäni. Oon kirppareillaki käynyt vaan kaksi kertaa eikä mukaani ole tarttunut mitään muuta ku iso kasa vanhoja Hevoshulluja (=kirjekaveripalstat on koomisinta luettavaa).

(I am so exhausted. On Sunday I had my second riding lesson and my thighs are killing me. I can't even walk. I rode by bike to the stables in heavy snow rain and frost, so I got a flu. I feel strengthless, but riding horses was definitely worth all this suffering! On Sunday I tried out cantering with a Finnhorse (my favourite breed). When I was a kid, I cantered only with Shetland ponies, so speed was a lot different this time :D I still have a lot to learn about riding and horses, but I am glad I found this hobby again.

I have not been at school because of my flu, so today I decided to kill time by dressing up. I am so bored to stay at home and wear only my morning robe and wool socks. I found this floral vintage blouse last month in FB's vintage selling group. I also realized that I have not bought clothes at all this November! If one doesn't count riding equipment.. I am quite proud of myself. I have been to flea markets couple of times but I have not bought anything else but a huge pile of old riding magazines.)


Pian koittaa myös joulukuu, ja voin sanoa, että se stressaa mua ihan vietävästi. Olin aikoinani jouluhössöttäjä, ja kuuntelin joululauluja jo tyyliin lokakuussa, mutta parin viime vuoden aikana oon alkanut vaan inhoamaan joulua. Kaikki se stressi joululahjoista, budjetista ja missä joulun viettää.. ja ärsyttävät jenkkien joulurenkutukset jotka soi liian aikaisin kaupoissa. En vaan kestä. Mä haluaisin joskus viettää perinteisen joulun maalla. Käydä kirkossa kuuntelemassa kauneimpia joululauluja, syödä hyvin ja oikeasti rentoutua lähimmäisten kanssa. En mä mitään joululahjojakaan ole tarvinnut aikoihin. Ei mun mielestä stressaamisen pitäis kuulua lainkaan joulun aikaan, mutta valitettavasti se vaan nykyään kuuluu. 

(Soon it will be December, and I am so stressed out. I used to love Christmas and listened x-mas carols already in October, but nowadays I am not really enthusiastic about it. All that stressing about gifts, budget and where I am going to stay this Christmas.. and annoying American X-mas songs that I hear in the mall way too soon. Can't stand it. It's all too commercial. I would love to have a traditional Christmas in the countryside. Go to Christmas church, eat well and properly relax with my family. I don't need any kind of presents either. I don't think stressing should be associated in any way with Christmas, but that's the way it is nowadays.)

Monday, November 21, 2016

Life


Eilen tuli kokeiltua uutta ruokalajia, nimittäin pestopastaa. Mä oon ollu koko ikäni todella nirso ja pelänny uusien makujen testaamista. Oon monta kertaa itkenyt lautasen edessä, kun oon pelänny uuden ruuan maistelua. Jos joku ois mulle ehdottanu pari vuotta sitten peston kokeilua, oisin varmaan paennut paikalta vilkkaasti. Arttu lisäsi pastaan kirsikkatomaatteja ja tuoretta basilikaa mukaan. Aterian koostumus säikäytti ensin, mutta onneks en lopettanut siihen. Maku oli hyvä ja voisin kokeilla toistekin. Olin tosi ylpeä itsestäni, sillä alan pikkuhiljaa voittaa pelkoni ruokaa kohtaan.

Aloin eilen miettimään, miten paljon mun elämä on muuttunu parin vuoden sisällä. Muistan sinkkuaikoina ja työttömänä kun sitä söi vaan kaikkee ällöä mikroroskaa ja todella ykspuolisesti (oon tosi huono tekemään itelle ruokaa ja oon ollu tosi nirso), janojuomana tyyliin kaljaa ja tupakkaa meni yli aski päivässä. Kuvottaa ajatuskin silloisesta elämäntyylistä! Joskus saatto mennä monta päivää pelkällä paahtoleivällä ja nuudeleilla. Mun ruokavalio on muuttunut vähitellen kuuden vuoden aikana, ja viimeisen vuoden aikana ehdottomasti parempaan suuntaan. Oon vehnää vähentäny aika paljon ja pyritään Artun kanssa tekemään ruoka aina tuoreista aineksista. Pastasta en ole pystynyt kokonaan luopumaan, mutta sitä ei enää kuitenkaan joka aterialla käytetä. Vatsa ei ole enää ollut niin turvonnut, eikä pahoinvointi vaivaa. Mun painokin on noussu monipuolisuuden mukana ja olo tuntuu terveemmältä. Salilla juoksemisesta ym en vieläkään perusta, mutta ratsastuksen aloitin ja tallille pyöräilee yhteensä 20km. On se sekin liikuntaa :)

(Yesterday I tried a new meal, pesto pasta. I have been my whole life very picky about new flavours. I have cried infront of my plate, because I have been so scared to try out something new. If someone would have suggested to try out pesto, I would have run away as quickly as possible. Arttu added some cherry tomatoes and fresh basil to our pasta. I was a bit frightened of the texture, but I am glad I did not give up. I liked how it tasted and I could try it again. I am so proud of myself! I am winning my fears.

After my new flavour try-out, I started to think how my life has changed during these past two years. I remember when I was single and unembloyed, I ate only disgusting microwave meals and my diet was very unilateral. I drank beer and smoked more than one case of cigarettes in a day. I feel sick of my lifestyle of that time! Some days I lived with only toast and noodles. My diet has changed a lot since then. I have decreased my use of wheat and Arttu and I make our dinners out of fresh ingredients. I have not stopped eating pasta, but I don't use it in every meal anymore. My stomache is not swollen and I don't feel sick all the time. I have gained a lot of weight and I feel healthier. I don't go to gym etc, but I started riding horses and I ride my bike 20km to the stables and back. It's exercising aswell!


Alkoholia oon pyrkiny vähentämään sen jälkeen, kun muutettiin Artun kanssa yhteen. Välillä huonolla menestyksellä, välillä hyvällä. Käyn edelleen ulkona silloin tällöin näkee kavereita, mutta ei mulla sinne enää mitään suunnatonta hinkua ole. En voi sietää krapulaa, ja mielestäni oon todella rasittava humalassa. Vaikka tupakkaa en enää arkena juuri poltakaan, tulee tupakoitua viihteellä. Se on ällöttävää ja haluan tavasta eroon. Miusta kotona on tosi mukavaa olla viikonloppuisin vaan kultin kainalossa, katella leffoja ja tehdä hyvää ruokaa, tai sitten pelailla Lord of the Rings Onlinea. 

Oon viime aikoina ehkä vähän erakoitunutkin kotiin, mutta aina ei jaksa olla sosiaalinen. Yritän keskittyä itseeni vaikean masennuskauden jälkeen. Aion lopettaa amiksen ja hakeutua avoimeen yliopistoon lukemaan historiaa. Oon tosi kiitollinen Artulle tuesta mun opintojen suhteen! Aion hakea valintakokeellakin ensi keväänä Tampereelle, mutta jos ei nappaa, niin ainakin avoimen kautta se on mahdollista ilman koetta. Tää mahdollisuus on piristäny mun mieltä viime aikoina.

(I have tried to decrease my drinking after we moved in together with Arttu. Sometimes with great success, sometimes not. I still go out to see my friends but I have no spesific need to drink alcohol anymore. I can't stand hangover and I think I am so irritating when I am drunk. Even though I don't smoke daily anymore, I still smoke when I drink. It is disgusting and I want to get rid of it. I just love to stay at home in the weekends with my sweetheart and watch movies and make great food - or play Lord of the Rings Online.

Lately I have gone into some sort of seclusion, but I don't think I always have to be social. I am trying to focus on myself after a difficult period of depression. I am dropping out of vocational school and start studying history in open university. I am so grateful to Arttu for his support on my studies! I will try to apply to university in Tampere next year, but if I don't get in, I can still get in through open university. I am so pleased with this opportunity, it has really cheered my up.)


Monday, November 14, 2016

Art Deco Glamour - My first photoshoot part II.


Sain nyt käsiini loput kuvat syyskuun kuvauksista, joihin ammattivalokuvaaja Pauli Järviluoto minut pyysi. Vähän kesti tämän postauksen kanssa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, onhan nämä kuitenkin aika hienoja kuvia! Tykkään erityisesti noista savukekuvista, ja ilta-aurinko luo kuviin ihanan tunnelman.

Ensimmäisen postauksen kuvista ja fiiliksistä löydät täältä.

(I got the rest pictures of september's photoshoot. These pictures were taken by an awesome photographer Pauli Järviluoto. Took awhile to show these photos to you, but better late than never. These are so amazing! I especially like those pics with a cigarette holder and smoke, and autumnal sundown gives these pictures beautiful tone.

You can find first set of photos and thoughts about the photoshoot behind this link.)


Saturday, November 5, 2016

Date night // 1950s prom dress // First horse riding lesson in ten years!


Viime viikon lauantaina minulla ja avopuolisollani oli treffi-ilta. Tein meille hyvää ruokaa ja lähdimme illalla Kerubiin katsomaan Melrocen ja Francinen keikkaa. Arttu valitsi mulle tämän lohenpunaisen 50-luvun juhlamekon kolmesta vaihtoehdostani. Puku on ostettu kuusi vuotta sitten toiselta bloggaajalta, ja se taisi olla jopa ensimmäinen 50-luvun mekkoni. Muistan, miten ylpeä olin tästä hankinnasta! Harmikseni tuo helman ohut päällikangas on repeillyt. En ole vielä keksinyt hyvää keinoa sen korjaamiseen.. 

En ollut kovin vaikuttunut Melrocesta (tiesin bändiltä etukäteen vain pari biisiä, ne kaikki kuulosti keikalla mun korviin ihan samoilta), mutta Francine oli yhtä loistava kuin viimekin kerralla. Meillä oli tosi mukava ilta Artun kanssa, ja oltiin koko ilta selvinpäin. Keikalta lähdettiin suoraan kotiin tekemään voileipiä iltapalaksi.

(Week ago on Saturday me and my boyfriend had a date night. I cooked us dinner and we headed to bar Kerubi to see Melroce and Francine's gigs. Arttu chose me this salmon red colored 1950s prom dress out of my three options. I bought this dress six years ago from a fellow blogger, and I think this might have been my first 1950s vintage dress. I remember how proud I was about this dress! Unfortunately the upper fabric of the skirt has ripped apart. I have not figured out yet how to fix it.

I was not that impressed by Melroce (I only knew two songs from them before seeing them live, and I think all of their songs sounded the same), but Francine was as fantastic as last time I saw them. We had a very nice evening with Arttu and we decided not to drink alcohol at all that night. We just went home afterwards to make us sandwiches before heading to sleep.)



Viime viikon sunnuntaina koitti kauan odotettu päivä. Pääsin yksityiselle ratsastustunnille! Harrastin ratsastusta pari kolme vuotta ala-asteella, kunnes se piti lopettaa tuntihintojen nousun takia. Olin ratsastanu siis viimeks kymmenen vuotta sitten, joskus 14-vuotiaana tutun luona, joten totta kai tallille meno jännitti. Pyöräilin tallille kymmenen kilometriä, mulla oli tunnin mittainen ratsastustunti ja sitten takas ne samat kymmenen kilometriä pyöräilyä kotiin. Voin sanoa, että on ollu jalat ja selkä aika jumissa koko viikon :D Oli se sen arvoista.

Hevosen varustaminen muistui mieleen pikkuhiljaa näinkin monen vuoden jälkeen, ja kun ihanan suomenhevosen Liisan selkään pääsi, niin muisti vielä apujen käytönkin. Liisa on ihan huippuratsu, kuuntelee ja tekee pienestäkin avusta sen mitä ratsastaja haluaa (vaikka välillä vähä piti jekkuillakin :D). Ratsastaminen on tosiaan ku pyörällä ajo, sitä ei vaan unohda kun sen kerran oppii. Keventäminenki ravissa tuli automaattisesti! Laukata en vielä uskaltanut, mutta ehkä ensi kerralla. Ihanaa, että oon voinut nyt aloittaa kauan kaipaamani harrastuksen uudestaan. Mun haaveena on ollu kaikkien näiden vuosien jälkeenkin hankkia oma hevonen. Siihen voi mennä vielä aika monta vuotta, mutta se on unelma, jonka joskus tulevaisuudessa aion toteuttaa :)

(Last Sunday was a special one. I went to a private horse riding lesson! I used to ride horses when I was a little girl, I rode two or three years before I had to stop it because of higher lesson prices. It has been ten years since the last time I rode horses, so I was quite nervous at first on Sunday. I cycled ten kilometers to the stables, and then I rode one hour and then cycled back home again. You can imagine how my legs and my back have been hurting after that, but it was worth it :D  

I think I remembered quite well how to groom and saddle a horse. I rode this beautiful finnhorse called Liisa, and it was surprising how well it went after these ten years. Liisa is such a great horse, she listens and she did what I wanted her to do (though she wanted to show some of her own tricks few times..:D) Riding horses is really like riding a bicycle. You just won't forget that after you have learned it. Posting while trotting was not  difficult at all either, even though that made me nervous at first. I just did it automatically when trotting. I did not have the courage to canter yet, but perhaps next time. I am so happy that I have now started riding again, I have missed it so much. My dream is to own a horse one day. It will take many, many years, but hopefully it will happen in the future.)


Monday, October 31, 2016

Halloween costume vol.2 // Tardis


Toinen Halloween asuni on itseompelemani. Mä oon ihan hulluna Doctor Who -sarjaan, ja tää idea tuli sieltä. Tänäkin vuonna scifi-painotteista. Viime vuonna mulla oli itseompelema Star Trekin univormu päällä. Sininen kellomekko on itseasiassa jo vanha ommellukseni jostain kolmen vuoden takaa, mutta sain idean muuntaa se Tardikseksi! Oon Tardis-mekosta haaveillut jo pitkän aikaa, eikä tää projekti ollu edes hankala. Muokkasin mekkoa koulun ompelutiloissa, ja mielestäni se onnistui todella hyvin. Police box -tekstin kirjoitin valkealla kangastussilla. Olen tästä mekosta todella ylpeä! Bolero on omasta vaatekaapista, ja Tardis-rintakorun ostin Lavinia's tea party -etsyshopista.

Käytin tätä asua viime perjantaina kaverin juhlissa. Halloweenin juhlinta oli hauskaa ja oon jo miettinyt ensi vuodenkin asua jo :D Artun kanssa tuli perjantaina aika jäätäviä kuvia, kun innostuttiin UV-valosta... 

(My second Halloween costume is made by me. I am crazy about Doctor Who so this idea came from there. Scifi themed look again. Last year I wore a self-made Star Trek uniform. This blue circle dress is actually made about three years ago, but I got an idea to transform it into Tardis. I have been dreaming of Tardis dress for a long time and this project wasn't even difficult. I altered this dress at school and I think I succeeded pretty well. I wrote that Police box text with white fabric marker. I am so proud of this dress! Bolero is from my wardrobe, and Tardis brooch is from Lavinia's tea party -etsyshop.

I used this costume last Friday at my friend's party. It has been fun to celebrate Halloween and I have been thinking about my next years costume already :D Arttu and I got excited about UV light and we took some pretty scary pictures..)

 
Weeping angels :D


Halloween costume vol. 1 // Nasty evil witch


Tadaa, tässä ensimmäinen Halloween asuni. Noita-akka. Osallistuin tänäkin vuonna kaksiin eri Halloween kemuihin, ja tätä asua käytin toissa viikonloppuna. Aika simppeli asukokonaisuus Halloweeniksi. Tuo hattu-panta oli löytö Oulun Tigeristä, kuten myös hiuksissani piilevät kymmenet hämähäkitkin. Noita hämähäkkejä jakelin innokkaasti ihmisille baarissa.. Kaikki muut vaatekappaleet on vaatekaapistani pengottuja. Mieheni Arttu oli tänä vuonna muskettisoturi, ja käytti minun penkkariasuani :D

Tietysti noidan kuviin piti musta kissani Napoleonkin saada rekvisiitaksi :D Kuvat on taas puhelinlaatua. Olen laiskistunut kaivamaan järkkäriä esille.

(Here's my first Halloween costume. Evil witch. I attended two Halloween parties this year, and I wore this costume at first party which was held over a week ago. Quite simple look for Halloween. That witch's hat headband is a find from Oulu's Tiger shop, and so are those spiders in my hair. I gave some of those spiders to random people in a bar.. All other pieces of this costume are gathered from my own wardrobe. My boyfriend Arttu was a musketeer this year, and he wore my costume which I used on the last day of high school.

Of course I needed to use my cat Napoleon as a prop in these pics :D Pics taken with Ara's phone. I have become lazy to use my systems camera.)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...